Pou wou

-

Pidennetyssä myllyssä mietin, että mitä keksisimme porukalle perjantai-iltapäiväksi ohjelmaa tiiviin viikon jälkeen. Kehitin pouwoun (nimi intiaanien pow wow' ta kunnioittaakseni).

Vaikka ajattelin, että nuoret urbaanit narkomaanit hyljeksivät tätä luonnon ja aistien matkaa, oli todellisuus lähes aina toista: useimmille se oli viikon hienoin juttu.

Tässä runko Laajasalossa tehdylle pou woulle.

Paperilla kaikki tällainen on valjua, koska miten saat paperille luonnon upeuden, läsnäolon aisteissa, hiljaisen yhteyden toisiin ihmisiin, kiitollisuuden.

Pou wou perustuu Seitsemän avautumisen kanavaa -ohjelmaani.


Laajis pou wou 


Ohjeet: 


I Kokoonnumme pihalle ja lähdemme kävelemään läheiselle "voimapaikalle". 


II Olemme hiljaa kävellessämme... 


III Olemme aisteissamme... Aistimme luonnon ääniä, hajuja, yleensäkin kauneutta, toistemme energiat. Olemme Nyt-hetkessä... Mielemme on mahdollisimman tyhjä. 


IV Saavumme määräpaikkaamme. Etsimme istuinpaikan ja olemme edelleen hiljaa aisteissamme, mieli tyhjänä. 


V Noin 10 - 15 minuutin kuluttua kuka tahansa voi aloittaa kiittämään ääneen. Kiittämisen kohde on mikä tai kuka tahansa. Ei ole väliä vaikkeivät kaikki kuulekaan jokaisen ääntä. Pääasia, että kaikki pääsevät kiittämään. 


VI Kun jokainen on kiittänyt teemme ympyrän ja lausumme tyyneysrukouksen. 


Kalervo K. 



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raittiuden matka on itsensä rakastamisen oppimismatka

-
Kuva
Raittiuden matka on itsensä rakastamisen oppimismatka. Ensinnä ymmärrät, että se on oma nahka, jota tässä nyljetään. Tajuat, että raitistumisen pääsyy on raitistua oman itsesi vuoksi - kaikki muut asiat, ihmiset ym. seuraavat kyllä perässä. Näin olet jo oppinut avautumaan itsesi rakastamiselle. Loppuelämän kestävä seikkailu sydämen tiellä voi alkaa. 💚 Itsensä rakastamisen palkinto on raittius päivä kerrallaan. Kuva: pexels.com Alex P Oman itsen rakastaminen on omasta ekologiasta huolehtimista. Elämän risteyskohdissa varsinkin minun kannattaa kysyä, onko tämä valinta, toiminta ekologiani mukaista. Herkkyys oman itsen hyvinvointiin kasvaa, jos annan sen tapahtua. Itsekkyys on itsensä rakastamisen vastakohtaa, pelon kautta toimimista.  Huomaan, että  toipumisterapeuttinen työni on enemmän toisen ihmisen itsensä rohkaisemista rakastamaan erilaisissa elämäntilanteissa itseään kuin raittiuteen käännyttämistä. Koska reitti raittiuteen kulkee seuraavasti: hätä itsestä (kutsu rakasta...
Lue lisää

Raittius vs. vähän ottamisen pakko -kulttuuri

-
Kuva
On turhauttavaa aivan jatkuvasti huomata, kuinka vaikeaa on ihmisten, jopa alan ammattilaisten, nähdä, että kun  päihderiippuvuus on ihmisessä selviö, hänen vapauttavin, avarin ja älykkäin vaihtoehtonsa on raittius. RAITTIUS VS. VÄHÄN OTTAMISEN PAKKO -KULTTUURI Nykyihmisen on vaikea hyväksyä, että joillain yksilöillä ei ole päihteiden suhteen valinnanvaraa, jos aikovat pysyä kiinni ihmisarvoisessa elämässä. Vapauden illuusioon kuuluu loputtomasti valita eri vaihtoehtojen välillä. Kuitenkin ihmisen rajallisuus ja vaihtoehdottomuus on myös jatkuvaa todellisuutta niin yksittäisen ihmisen elämässä kuin ihmisyhteisöissä muutenkin.  Riippuvaisen hyväksyessä rajallisuutensa ihmisenä ja vaihtoehdottomuutensa riippuvuuden kohteen suhteen, hän on henkisesti optimaalisessa vapaudentilassa. Esimerkiksi päihderiippuvuuden kohde on vain yksi tai monta ainetta, ei mitään muuta. Maailmassa on lukematon määrä aineita, joita ihmisen ei kannata käyttää. On hyvin epäloogista ja lyhytnäköistä...
Lue lisää

Epätäydellisyyden viisaus

-
Kuva
Jos kiellät itsessäsi epätäydellisyyden, karkotat luotasi vitaalisuuden, huumorin ja armollisuuden. Johdanto Itseään kohtaan tunnetun rakkauden ja lempeyden pohjana on epätäydellisyyden viisaus. Emme kommunikoi mistään täydellisyyden edustajan paikasta vaan epätäydellisyyden viisauden opiskelijan paikasta. Olla ihminen on olla kompastelija, mutta palaan kasvot mudassa mahdollisimman pian itseni rakastamisen tilaan. Elämään kuuluu luonnostaan vastakkaisia voimia, positiivisuutta ja negatiivisuutta. Onnellisten hetkien lisäksi ihmisen on tarkoitus kohdata myös omaa pienuuttaan, haavoittuvuuttaan, osaamattomuuttaan.  Epätäydellisyyden kieltäjän pyrkimys on hyvä, mutta täydellisyyttä ei oikeastaan voi koskaan saavuttaa.  Täydellisyyden tavoittelija huomaakin jossain vaiheessa kadottaneensa elämästään hyviä asioita, kuten vitaalisuuden, huumorin ja armollisuuden. Epätäydellisyyden hengellisyys Vuonna 1969 ilmestyneen transaktioanalyytikko Thomas Anthony Harrisin suositun kirjan alk...
Lue lisää