Aito ihmisen tiede

-

Tieteeseen voi suhtautua ainakin kahdella seuraavalla tavalla: 1. Järkkymätön usko staattiseen tieteeseen eli tiedeuskovaisuus ja 2. Ymmärrys, että tiede on parhaimmillaan dynaaminen, itseään täydentävä ja korjaava älykäs systeemi, joka jättää oven auki ylivertaiselle olemisen ja kaikkeuden tuntemattomuudelle ja selittämättömyydelle.

Suomalaisessa päihdepolitiikassa on menty ykköskohdan resepteillä paljolti eli lääkepainotteisesti,  koska lääketiede on horisontaalisena tieteenä helppo tie tässä asiassa.


Addiktio/riippuvuus on tosiasiassa moniselitteisempi, avoimempi tila, jonka ytimessä on kyllä biokemia, mutta myös eksistentiaalisuus. Lisäksi kehittämäni vaikutustasomallin mukaan psykososiaalinen, kulttuurinen ja yhteiskunnallinen taso täydentävät kokonaisuuden.


Että suomalainen tiede pystyisi kakkoskohdan mukaisesti ottamaan toipumiskeskeisen päihde(riippuvuuden)hoidon haasteen vastaan, sen on otettava tosissaan vaikutustasomalli sekä eksistentiaalinen/sydämen taso. Toistaiseksi tieteen edustajat ovat kunnostautuneet enemmänkin kapeakatseisuudessa ja ennakkoluuloissa. En tunne ketään kokonaisvaltaista, avaraa tieteilijää tässä asiassa.


Kalervo K. 

Kuva: Pixabay


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nyt-hetki

-
Kuva
Oikeastaan totuus voi välähtää vain tässä hetkessä, ajatuksettomassa Nyt-hetkessä. Kymmenen minuutin päästä tuo hetki on jo mitä suurimmassa määrin tulkintaa, jossa sekoittuvat omat käsityksemme, kokemuksemme ja uskomuksemme. Myös tämä kirjoitukseni on jossain määrin tulkintaa. JÄLJELLE JÄÄ VAIN MYSTEERI God's too big to fit in a book Nothing is too big to fit in my heart - Bruce Cockburn Kalervo K.  Kuva: Pixabay
Lue lisää

Organisoitu totuus

-
Kuva
Jumala ja Paholainen katselivat ihmistä, joka löysi jotakin kaunista autiomaassa. ”Ah” sanoi Jumala Paholaiselle, ”nyt kun ihminen on löytänyt totuuden, sinulla ei ole mitään tekemistä. ”Päinvastoin,” vastasi Paholainen, ”aion auttaa häntä organisoimaan totuuden!” Kuten edellä mainittiin, uskonnot ja uskomukset ovat useimmiten lähteneet aidosta syvästä kokemuksesta. Sen sijaan, että uskonnot olisivat rohkaisseet ihmisiä kokemaan, ne ovatkin liian usein luoneet uskonkäsityksiä, jähmettäneet kokemisen uskonkappaleiksi. Kaiken kaikkiaan uskonnot ovat sortuneet samaan mielen/ajattelun ylivaltaan kuin tiedekin usein, eli uskonnot ovat useimmiten ihmisen mielen rakennelmia ja massojen liikuttajia kuin aidon kokemisen kanavia. Kuitenkin useimpien uskontojen sisällä on ’totuuden kokemista’, mysteerin kunniottamista ja rakastamista, jotain kutkuttavaa, huikeaa, lohdullista. Kalervo K.  Kuva: Pixabay
Lue lisää

Mysteeri, joka ainoana jää jäljelle kaiken muun hiipuessa - osa II

-
Kuva
TIEDE JA USKONTO - SAMASSA HORISONTAALISESSA HIEKKALAATIKOSSA Niin tiede kuin uskonnot ovat mitä suurimmassa määrin ihmisen rakentamia tulkintakokonaisuuksia. Molemmat toimivat käsitteistöjen, hierarkioiden ja argumentaatioiden maailmassa. Se mikä on tieteen ja uskontojen totuusarvo perimmäisen totuuden suhteen, ei selviä kummankaan välineillä. Tieteen ja uskontojen ulottumattomissa on ihmisen kokemus tyhjyydestä, rakkaudesta, syvyydestä, kaikkeudesta, ykseydestä. Ihmisen mieli ja sanat eivät voi kuin valjusti yrittää muodostaa kuvaa totuudesta ja silloinkin ajaudumme helposti nyrjähtäneisiin tulkintoihin ja käsitteisiin. Käsitteellistäminen ja hierarkisointi on hyvin toimivaa tässä todellisuudessa, jossa elämme, mutta koska meillä ei ole tiedon perimmäistä seinää, emme oikeasti tiedä, missä kuljemme tietomme kanssa. Tiede on levittänyt horisontaalista hiekkalaatikkoamme yhä suuremmaksi pystymättä vastaamaan edelleenkään yhteenkään vertikaaliseen kysymykseen. Tosin jotkut tieteen edust...
Lue lisää